Pienokaisten ristiäisiä vietettiin viime lauantaina. Neiti A sai nimekseen Olivia ja neiti B:stä tuli Erin. Kastejuhla sujui mukavasti ja tytöt eivät pahemmin itkeskelleet edes varsinaisen kastetoimituksen aikana. Olivia kastettiin Jannen suvun kastemekossa ja Erinillä oli minun suvun kastemekko.
Olivia Aune Aurora
Erin Ava Adora
Tällä hetkellä tytöt tuhisevat vaunuissa tässä olohuoneessa ja jos meinaa alkaa kitinää kuulumaan heijaan vähän vaunuja ja tuntuvat rauhoittuvan. Joskus tuntuu, että eivät päiväaikaan millään tahtoisi rauhoittua pinnasänkyihin nukkumaan. Edelleen ovat kuitenkin verrattain helppoja, vaikka vatsanväännöt tuntuvat aiheuttavan jonkin verran itkuja. Iltaisin tytöt tuntuvat olevan enemmän hereillä ja tankkaavan evästä yötä varten. Jospa nuo yöunetkin siitä vielä pitenevät..
Itselleni olen saanut kehitettyä ongelman nukahtamisesta. Siitä on muodostunut kierre, kun nukkumaan mennessä mietin, että saankohan minä tällä kertaa unta ja eihän se uni silloin tietenkään tule. Meillä pitää herätä 3-4 kertaa yössä, joten pikainen nukahtaminen on todella tarpeen, mikäli meinaa saada nukuttua tarpeeksi. Onneksi Janne antoi minun nukkua aamupäivän, joten siitä hyvästä minä valvon nyt aamuyölle, jotta Janne saa nukuttua. Arvelin, että ihan sama valvoa niin eipähän tarvitse tuskailla sängyssä unen saamattomuutta. Toisaalta jos hoitaa molempien syötöt yksin niin ei tässä paljoa kerkeäkään nukkua, kun parhaimmillaan yksi syöttö vaipanvaihtoineen saattaa kestää lähemmäs tunnin. Onneksi Janne on myös vapaalla töistä.
Tämä vauvaperheen arki ei ole kyllä kovin halpaa lystiä ja koko ajan tuntuu ilmaantuvan jotain uusi menoeriä, mihin pitäisi satsata. Onkin odotettu kuin kuuta nousevaa Jannen lomarahoja, eikä tajuttu, että valtiolla onkin pikkaisen eri käytäntö. Elikkäs lomarahat maksetaan kesäkuussa.. arght!
Vaikka tytöt ovatkin ihastuttavaa seuraa, olen alkanut haaveilemaan kahden keskisesti ajasta. Olisi kiva saada kunnon pitkät yöunet ja käydä vaikka ulkona syömässä. Voisihan toki lastenkin kanssa mennä ravintolaan, mutta en oikein usko, että tuntuisi kovin rentouttavalta, kun tytöt alkaisivat kiljua naama punaisena nälkäänsä jossain tupaten täynnä olevassa ravintolassa. Sitä paitsi en halua viedä vauvoja näin pieninä julkisille paikoille flunssakautena, jotteivät altistuisi kaikenlaisille pöpöille. Hirvittää ajatus tyttöjen sairastumisesta, kun ovat vielä kovin pieniä. Etenkin Erinillä on ollut nenän tukkoisuutta ja jo se tuntuu kamalalta niin saatikka sitten kunnon sairastuminen. Pahimmassa tapauksessa edessä olisi sairaalareissu.
Olivia osaa syödä ihan itse
Erin ja nyrkki
Kauniit nimet ja vielä kauniimmat tytöt!
VastaaPoista