Nyt masusta pitäisi vissiin alkaa löytyä sellainen katkaravun näköinen asukki :)
Innostuttiin tosiaan kirpparilla ja ostettiin pinnasänky. Tuolla se makkarissa nyt nököttää kissojen ihmeteltävänä :) Ollaan varmaan pikkasen hätäisiä, mutta toisaalta parempihan nuita kustannuksia eri hankinnoista on jakaa useammille kuukausille. Tosin, että ei tuosta pinnasängystä kovin kummosia kustannuksia tullut :) Meidän molempien vanhemmat haluavat auttaa kaikessa, ja omat vanhempani ovat jo luvanneet kustantaa kaikki vauvan tarvikehankinnat. Mieluummin haluaisin kuitenkin, että me itse vastaisimme kustannuksista, mutta toisaalta iso juttuhan tämä on myös meidän vanhemmillekin. He varmasti haluavat olla odotuksessa mukana edes jollain tavalla, olipa se sitten vaikka tarvikkeiden hankinnoissa avustamalla.
Tämä tiistaipäivä olikin sitten alavatsakipuilua. Ei kovin pahaa kipua, sellaista nippailua vähän väliä. Pitäisi vissiin uskoa ja luottaa, että tämä on ihan normaalia, mutta.. ei tästä pelosta pääse eroon noin vain. Ensimmäistä neuvolaa odotetaan innolla, ja olo on edelleen aika epäuskoinen. Ei uskalla toivoa liikoja, ettei pettyisi pahasti. Tosin kai tässä kuitenkin jotenkin uskaltaa luottaa, että ainakin joku päivä meille saadaan vauva, kun ostettiin tuo pinnasänkykin ;)
Olen hyvin onnellinen ja onnekas, että minulla on sellainen puoliso, joka puhuu ja pussaa :) On hienoa jakaa nämä kokemukset ja tunteet toisen kanssa. Puhuminen hälventää myös pelkoja, sillä niiden ääneen sanominen voi heikentää niiden voimaa. Joskus kun asioita paisuttelee aivan suhteettoman suuriin mittasuhteisiin vatvomalla niitä yksinään oman päänsä sisällä. Janne on aina ollut hyvin huomaavainen, ja siksipä hän tekee tästä kaikesta minulle paljon helpompaa. On niin ihana yhdessä suunnitella ja fiilistellä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti