Viikonloppu oli aika kamala. Minulla oli pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsakipuja. Ajattelin kivuista, että kyseessä on jotain normaaleja kasvukipuja. Eilen kuitenkin arvelin varmistaa, että se nyt ihan normaalia. Kyseessä on kaksosraskaus, jota aina korostetaan riskiraskaudeksi. Niinpä soitin omalle neuvolatätilleni ja kysyin asiasta. Täti alkoi panikoida, josko kyseessä ovat ennenaikaiset supistukset ja lupasi hankkia minulle tutkimusajan. Tämä panikointi tietysti tarttui ja itkeskelin pitkin päivää pienokaisten kohtaloa. Lopulta keskussairaalasta soitettiin ja kerrottiin, että olen saanut ajan seuraavalle päivälle ultraäänitutkimukseen.
Eilinen meni siis hyvin huolestuneissa tunnelmissa ja tänä aamuna jännittyneinä suuntasimme äitiyspoliklinikalle. Kyseessä oli ensimmäinen käyntimme, joten samalla saimme vilkaisun tulevaan synnytyssairaalaamme. Onneksi Janne pääsi mukaani ennen iltavuoroon lähtöään. Edelliset ultrakäyntimme olivat erittäin mukavia kaupungin terveyskeskusten keskitetyssä ultrassa Siilaisilla. Nyt saatiin sitten erilainen kokemus. Tutkimukseen osallistui lääkäri ja hoitaja. Lääkäri oli erittäin tyly. Hän teki tutkimuksen sekä alateitse että vatsan päältä. Alateitse tehty ultraus sattui, sillä lääkäri oli kovaotteinen ja ei tainnut laittaa tarpeeksi liukastetta. Minä en nähnyt mitään kuvaa pienokaisista, isälle sentään oli näyttö. Lääkäri ei tutkiessaan kommentoinut mitään ja tämä lisäsi pahaa mieltäni. Minua itketti koko ajan.
Tutkimuksen jälkeen lääkäri vaivautui tylysti kertomaan, että kaikki on kunnossa ja pienokaiset normaalisti kasvaneet. Suuri helpotus! Istukka on kohdun etuseinämässä ja B-mitta oli 28 mm molemmilla. Googletin tämän B-mitan kotiuduttuani ja kyseessä on ilmeisesti mitta vauvan päästä (korvasta korvaan). Kivut ilmeisesti johtuvat kohdun kasvusta ja tämä on normaalia. Kohdun ylin kohta noin navan kohdalla.
Sitten olikin edessä saarnaa siitä, että miten minulla on ylipainoa. Kyllähän sitä on, en sitä kiellä, ja kyllähän se lisää riskejä, mutta tällä hetkellä en voi ruveta laihduttamaan, joten tämä raskaus on nyt vaan elettävä ylipainon kanssa. Lääkärin melkein kaikkiin lauseisiin liittyi toteamus minun ylipainosta ja kyllähän se suoraan sanottuna alkoi jo vituttaa. Tottakai ylipainosta ja siihen liittyvistä ongelmista pitää puhuakin, mutta sen voi tehdä asiallisesti, eikä siitä tarvitse jäädä jankuttamaan.
Painoni on pudonnut ensimmäisestä neuvolasta 5 kg ja Janne halusikin sitten kysyä tästä lääkäriltä. Saapi kuulemma laihtua, kun on tuota vararavintoa olemassa. Omasta mielestäni hyvä, että paino on pudonnut, koska sitä varmasti tulee vielä paaaljon lisää raskauden edetessä :) Laihdutusta voidaan miettiä sitten raskauden jälkeen. Voi olla, että kaksosten kanssa puuhailu edesauttaa kilojen karisemista :)
No, mutta pääasia on, että kaikki hyvin. Perjantaina onkin sitten neuvola-aika ja pääsemme molemmat osallistumaan.
Sitten olikin edessä saarnaa siitä, että miten minulla on ylipainoa. Kyllähän sitä on, en sitä kiellä, ja kyllähän se lisää riskejä, mutta tällä hetkellä en voi ruveta laihduttamaan, joten tämä raskaus on nyt vaan elettävä ylipainon kanssa. Lääkärin melkein kaikkiin lauseisiin liittyi toteamus minun ylipainosta ja kyllähän se suoraan sanottuna alkoi jo vituttaa. Tottakai ylipainosta ja siihen liittyvistä ongelmista pitää puhuakin, mutta sen voi tehdä asiallisesti, eikä siitä tarvitse jäädä jankuttamaan.
Painoni on pudonnut ensimmäisestä neuvolasta 5 kg ja Janne halusikin sitten kysyä tästä lääkäriltä. Saapi kuulemma laihtua, kun on tuota vararavintoa olemassa. Omasta mielestäni hyvä, että paino on pudonnut, koska sitä varmasti tulee vielä paaaljon lisää raskauden edetessä :) Laihdutusta voidaan miettiä sitten raskauden jälkeen. Voi olla, että kaksosten kanssa puuhailu edesauttaa kilojen karisemista :)
No, mutta pääasia on, että kaikki hyvin. Perjantaina onkin sitten neuvola-aika ja pääsemme molemmat osallistumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti