Daisypath Anniversary tickers Lilypie First Birthday tickers

torstai 16. helmikuuta 2012

Helpotusta

Pikainen ilonkiljahdus myös tänne suuntaan! Erinin tuttipullokiukkuaminen väheni huomattavasti, kun tänään otettiin käyttöön mahavaivoihin Cuplaton-tipat ja uudet Ainu Mam Anti-Colic-tuttipullot. Oliviallahan on alusta asti ollut käytössä (yleensä) Aventin pullot, mutta Erin ei kotiuduttuamme jaksanut syödä kyseisistä pullojen tuteista, vaan tarvitsi Ainun perustutin. Ainun tutithan eivät käy Aventin pulloihin, ja päinvastoin. Nyt kuitenkin tuo Ainun perustutti on osoittautunut ongelmalliseksi, kun siitä tulee evästä vähän liian suurella virtauksella ja Erin tuntuu tukehtuvan maitoon. Erin onkin kiukunnut aika paljon syödessään ja annokset ovat jääneet verrattain pieniksi välillä. Varmasti ilman kertymisellä mahaan on ollut oma osuutensa kiukkuun. Niinpä tyttö on sitten tarvinnut tankkausta vähän liian tiheästi äidin ja isin levon kannalta ajatellen. Varovaisen toiveikkaasti ajattelen jonkinlaisen välirauhan laskeutuneen tähän tilanteeseen ;) En tiedä sitten, tuleeko apu tipoista, uusista pulloista vai molempien yhteisvaikutuksesta. Joka tapauksessa toi Mam-tutti tuntuu olevan myös Aventin tuttia parempi vaihtoehto Erinille.

Btw, näin kuukauden vauva-arkikokemuksella on todettava, että mikrosteriloija on kyllä todella kätevä keksintö. Tuttipulloja tässä huushollissa tarvitaan todellakin useita, ettei tarvitse koko ajan olla pesemässä. Meillä on käytössä Aventin steriloija, johon mahtuu hyvin isotkin pullot (Ainun korkeat pullot tosin eivät taida mahtua pystyyn).  Suosittelen!

Erinin unitipu ja unipupu

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Neiti O ja neiti E

Pienokaisten ristiäisiä vietettiin viime lauantaina. Neiti A sai nimekseen Olivia ja neiti B:stä tuli Erin. Kastejuhla sujui mukavasti ja tytöt eivät pahemmin itkeskelleet edes varsinaisen kastetoimituksen aikana. Olivia kastettiin Jannen suvun kastemekossa ja Erinillä oli minun suvun kastemekko.

 Olivia Aune Aurora

Erin Ava Adora

Tällä hetkellä tytöt tuhisevat vaunuissa tässä olohuoneessa ja jos meinaa alkaa kitinää kuulumaan heijaan vähän vaunuja ja tuntuvat rauhoittuvan. Joskus tuntuu, että eivät päiväaikaan millään tahtoisi rauhoittua pinnasänkyihin nukkumaan. Edelleen ovat kuitenkin verrattain helppoja, vaikka vatsanväännöt tuntuvat aiheuttavan jonkin verran itkuja. Iltaisin tytöt tuntuvat olevan enemmän hereillä ja tankkaavan evästä yötä varten. Jospa nuo yöunetkin siitä vielä pitenevät..

Itselleni olen saanut kehitettyä ongelman nukahtamisesta. Siitä on muodostunut kierre, kun nukkumaan mennessä mietin, että saankohan minä tällä kertaa unta ja eihän se uni silloin tietenkään tule. Meillä pitää herätä 3-4 kertaa yössä, joten pikainen nukahtaminen on todella tarpeen, mikäli meinaa saada nukuttua tarpeeksi. Onneksi Janne antoi minun nukkua aamupäivän, joten siitä hyvästä minä valvon nyt aamuyölle, jotta Janne saa nukuttua. Arvelin, että ihan sama valvoa niin eipähän tarvitse tuskailla sängyssä unen saamattomuutta. Toisaalta jos hoitaa molempien syötöt yksin niin ei tässä paljoa kerkeäkään nukkua, kun parhaimmillaan yksi syöttö vaipanvaihtoineen saattaa kestää lähemmäs tunnin. Onneksi Janne on myös vapaalla töistä.

Tämä vauvaperheen arki ei ole kyllä kovin halpaa lystiä ja koko ajan tuntuu ilmaantuvan jotain uusi menoeriä, mihin pitäisi satsata. Onkin odotettu kuin kuuta nousevaa Jannen lomarahoja, eikä tajuttu, että valtiolla onkin pikkaisen eri käytäntö. Elikkäs lomarahat maksetaan kesäkuussa.. arght! 

Vaikka tytöt ovatkin ihastuttavaa seuraa, olen alkanut haaveilemaan kahden keskisesti ajasta. Olisi kiva saada kunnon pitkät yöunet ja käydä vaikka ulkona syömässä. Voisihan toki lastenkin kanssa mennä ravintolaan, mutta en oikein usko, että tuntuisi kovin rentouttavalta, kun tytöt alkaisivat kiljua naama punaisena nälkäänsä jossain tupaten täynnä olevassa ravintolassa. Sitä paitsi en halua viedä vauvoja näin pieninä julkisille paikoille flunssakautena, jotteivät altistuisi kaikenlaisille pöpöille. Hirvittää ajatus tyttöjen sairastumisesta, kun ovat vielä kovin pieniä. Etenkin Erinillä on ollut nenän tukkoisuutta ja jo se tuntuu kamalalta niin saatikka sitten kunnon sairastuminen. Pahimmassa tapauksessa edessä olisi sairaalareissu.

 Olivia osaa syödä ihan itse

Erin ja nyrkki

perjantai 10. helmikuuta 2012

tytöt 5 viikkoa

No niin, nyt aletaan olla jo puoliammattilaisia tässä vauva-arjessa ;) Toisin sanoen vähitellen alkaa päästä kärryille siitä, mitä meidän elämä nykyisin on ja alkaa muodostua omat rutiinit perhe-elämälle. Rutiinit on kyllä paras keino saada vauva-arki sujumaan jotenkin järkevästi näin väsyneenäkin. Tänään uskallettiin ihan radikaalisti rikkoa tutun turvallisia kuvioita ja käytiin ihan ex tempore reissulla mummolassa. Ihan hyvä muistutus siitä, että ei kaiken tarvitse sittenkään olla joka ainoa päivä sitä samaa, vaikka rutiinit tekevätkin elämästä helpompaa.

esikoinen

kuopus

Meidän pienet ihanuudet voivat hyvin, vaikka äidinmaidonkorvikkeella elävätkin. Imetys ei missään vaiheessa onnistunut ja tässä vaiheessa olen jo luovuttanut sen suhteen. Rintapumpulla olen yrittänyt jotakin äidinmaitoa saada lapsukaisille, mutta senkin heruminen alkaa tyrehtyä. En jaksa ottaa stressiä asiasta, mutta ärsyttää kyllä, kun saishan ne lapsukaiset kaikenlaista hyötyä äidinmaidosta ja tuli myös ostettua hemmetin kallis sähkökäyttöinen rintapumppu. Tänään käytiin toista kertaa neuvolassa ja tyttöjen mitat on nyt seuraavat: neiti A 3685g/50,5cm ja neiti B 3300g/47,6cm. Sellaiset 300g viikossa oli tullut painoa molemmille, joten kasvu on hyvää. 

Tytöt ovat yllättäneet helppoudellaan; eivät juurikaan muuten itkeskele kuin nälän tullessa. Toki eihän tätä vaihetta kovin helpoksi voi kutsua jatkuvan väsymyksen vuoksi. Syötöstä syöttöön menee noin 2,5-3 tuntia, joten ei siinä paljoa välttämättä kerkeä nukkua, jos syöttökerran kesto venyy. On yritetty välillä vuorotella Jannen kanssa syötöissä, mutta ei sitä paljoa viitsi tehdä, koska yksin molempien hoitaminen on todella raskasta ja siksihän Jannekin on nyt kotona, että jaetaan tätä urakkaa kahdelle. Onneksi Janne menee töihin vasta toukokuussa, toivotaan, että siihen mennessä tytöt ovat oppineet nukkumaan pidempiä unia.   

Lauantaina on edessä ristiäiset, onneksi anoppi on ottanut hoitaakseen järjestelyt :)