Olivia ja Erin täyttivät 5kk! Aika menee todella nopeasti, vastahan me tultiin laitokselta kotiin. Tapasimme kaveripariskunnan pikkuisen pojan ja meidän tyttöset tuntuivat todelta isoilta hänen rinnallaan, vaikka olivat molemmat reilusti tätä pojua pienempiä syntyessään. Vaikea enää edes kuvitella!
Erin ja Olivia ovat jo isoja tyttöjä
Molemmat tytöt pyörähtelevät ahkerasti ja höpöttelevät juttujaan. Sylissä ollessa vääntäydytään istuma-asentoon, eikä malteta oikein olla paikoillaan. Todella kivaa on, kun äiti tai isi hyppyttää ilmaan. Kutittelu- ja piiloutumisleikit saavat molemmat nauramaan ääneen. Myös meidän kasvojen koskettelu on uusi hieno juttu, joka miellyttää kovasti.
Erin ja isi
Olivia ja isi
Jannen töihinpaluu on ollut rankkaa sekä töissäkävijälle että minulle kotiinjääneelle. Tuntuu, ettei aika riitä mihinkään ja ettei millään saa tarpeeksi huomioitua tyttöjä yksilöllisesti, vaikka siihen yritänkin kovasti panostaa. Haluan, että molemmat tuntevat olevansa tärkeitä yksilöinä, eikä vaan kaksosina. Jannelle taitaa olla aika rankkaa se, että tytöille on paljon vähemmän aikaa työn ohessa. Juhannuksena me perheen naispuoliset lähdemme kesäreissuun sukuloimaan Savonmaalle ja isä jää töihin. Ikävä varmaan tulee puolin ja toisin, mutta tytöistä erossa oleminen on varmasti Jannelle aika kamalaa.
Pikkusisko
Kotiäitiys ei sitten kuitenkaan ennakkosuunnitelmista huolimatta tule kestämään enää kovin kauaa. Lokakuun alussa palaan sorvin ääreen yliopistolle ja valitettavasti joudumme laittamaan lapset jo 9 kuukauden iässä päivähoitoon. Tosin vielä on harkinnassa, että voisiko Janne mahdollisesti pitää isäkuukauden ennen päivähoidon aloittamista. En pelkää sinänsä, että päivähoito olisi jotenkin huono asia tytöille. Olen itsekin ollut samoja ikiä päivähoidon aloittaessani, enkä koe, että siitä olisi ollut jollain tavalla haittaa minulle. Mutta silti ajatus siitä, että pienokaiset joutuvat viettämään päivänsä muualla kuin kotona ja ettei meillä enää ole niin paljoa aikaa yhdessä, hirvittää.
Päivähoidon aloittamisikä tuntuu olevan joillekin varsin "kuuma peruna", sillä jotkut tuntuvat tuomitsevan ne vanhemmat, jotka joutuvat viemään lapset jo varhain päivähoitoon. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa valita, kun jollainhan ne lapset on elätettävä ja tulevaisuuttakin on ajateltava. Meillä olisi kyllä jonkinlainen mahdollisuus siihen, että jatkaisin vielä kotona oloa, mutta toisaalta, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta ja eteen tulee ainutlaatuisia mahdollisuuksia, ne on käytettävä. Suomalainen päivähoito on erittäin hyvälaatuista ja luotettavaa, enkä koe tekeväni mitään väärää valitessani työelämän jo tässä vaiheessa.
Isosisko
Välillä tuntuu, että vanhemmuus ja etenkin äitiys on sellainen asia, jonka perusteella toisia ihmisiä saa moittia ja tuomita todella rankallakin kädellä. Helppo se on huudella, kun ei tiedetä kaikki taustoja. Sitä paitsi kyseessä on henkilökohtaiset, perheen sisäiset asiat, jotka eivät sen kummemmin kuulu kenellekään muulle. Mystinen äitiys, jonkinlainen ihannekuva siitä, millainen äidin pitäisi olla, on täysin turha. Jokaisen tulisi toimia omalla tavallaan ja arvioida omaa onnistumistaan havainnoimalla omien lastensa hyvinvointia sen sijaan, että edes kuuntelisi ulkopuolisten antamaa kritiikkiä ja ohjeistuksia, jotka eivät välttämättä sovellu lainkaan omaan perheeseen.
Itsekin myönnän kärsiväni jonkinlaisesta huonon äidin oireyhtymästä, tai harhaluulosta. Joka puolelta toitotetaan erilaisia ohjeita ja vaatimuksia, jotka eivät todellakaan sovellu meidän kaksosarkeen. Ja minä idiootti poden huonoa omatuntoa siitä, kun yritän vastata jonkun utopistiseen yleiseen käsitykseen hyvästä äitiydestä. Tälläistä yleistä määritystä hyvyydestä tuskin voidaan tehdä ja jos joku niin tekisi, se ei todellakaan pätisi yleismaailmallisesti. Pitäisi osata antaa itselleen kunniaa siitä, että on onnistunut pitämään lapsensa hyvinvoivina ja itsensä suht tervejärkisenä tässä hullunmyllyssä. Ja unohtaa yleiset opit vauvanhoidosta ja jättää arvostelut omaan arvoonsa.
Erinin päikkärit Kalevi-kirahvin kanssa
Olivian unikaverina Saku-sammakko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti